Kukaan ei synny voittajaksi.
Voittajaksi ei ole helppoa tietä.
Tavoittele unelmia.

JUDO

Sopii kaikille

VYÖKOEKOMISSIO

Vyökoekomission tehtävänä on vyöarvojärjestelmän kehittäminen Suomessa.

Vyökoekomissio vastaa dan-hakemusten käsittelystä, dan-kokeiden järjestämisestä ja uusien dan-arvojen myöntämisestä.  Vyökoekomissio järjestää myös graduointikoulutuksia, joissa koulutetaan kyu-arvoja myöntävät seuragraduoijat. Vyökoekomissio tekee tiivistä yhteistyötä koulutusvaliokunnan ja Judoliiton koulutusjärjestelmistä vastaavien henkilöiden kanssa.

Judoliiton vyöarvojärjestelmä on keskeisessä roolissa Judoliiton koulutusjärjestelmässä, sillä vyöarvo kertoo judokan osaamisesta ja kehittymisestä judossa.

Vyökoekomission kokoonpano
Vyökoekomissio

Juho Nikkola (Puheenjohtaja, sihteeri)
Jaakko Saari (Varapuheenjohtaja)
Mika Nurmi (Koulutusasiat)
Mika Haapalainen (Koulutusvastaava)
Maarit Kallio (Vyökoehakemukset ja diplomit)
Peter Sandell (Vyökokeet ja graduointisäännöt)

Yhteydenotot: vyokoekomissio@judo.fi

Dan-kokeet

Dan-hakemus

Dan-kokeisiin hyväksytyt

Dan-korotukset

Graduointioikeudet

Graduointikoulutukset

Materiaalit

usein kysytyt kysymykset

Miksi kaikki vyöarvot suoritetaan pääsääntöisesti vyökokeessa?

Vyöarvot – niin värivyöt nuorille kuin eri dan-asteet vanhemmille ja edistyneemmille – ovat merkityksellisiä asioita useimmille meistä, halusimme sitten myöntää sen tai emme.

Se, miten vyöarvoja myönnetään, erityisesti ns. tummempia vöitä, on keskeisiä asioita judon osaamisen edistämisessä ja tunnustamisessa. Myöntämiseen täytyy silloin liittyä myös tietty arvokkuus, jota tavoitellaan vyökoetilaisuuksissa. Ja miksi kukaan edes jännittäisi koetta, jos kyse ei olisi tärkeästä asiasta? Vyökoe on jännittävä tilaisuus myös siksi, että omat taidot pitää pystyä osoittamaan muiden edessä. Mustalta vyöltä edellytetään kykyä esittää osaamistaan myös jännityksen luoman paineen alla, mitä voidaan vyökokeessa arvioida.

Värivöistä ja niiden kokeista vastaavat seurat ja seuragraduoijat. Nuorempien harrastajien osalta vyökokeiden ei vielä tarvitse olla muodollisia. Vyökokeisiin liittyvällä graduointikoulutuksella ja sen uusimisvaatimuksella pyritään edistämään oikeudenmukaisuutta ja tasapuolisuutta värivöiden myöntämisessä seuroissa.

Mustien vöiden myöntämisestä Suomen judossa on vastannut historiallisesti ensin Kodokanin edustajat, sitten Dan-kollegio ja nykyisin vyökoekomissio. Vyökokeilla ja vyöarvovaatimuksilla pyritään yhteisen hyvän periaatteen mukaisesti ohjaamaan kokelaita edistämään omaa osaamistaan suomalaisen judo-osaamisen laaja-alaiseksi kehittämiseksi. Dan-arvoihin liittyvän hakuprosessin ja valtakunnallisen dan-koemenettelyn tavoitteena on oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus kokelaita kohtaan ja pitkäjänteisyys suomalaisen judon kehittämisessä.

Hakemusten ja ilmoittautumisten käsittelylle on ennakolta laskettu aikataulu, joka takaa sen, että kaikki tarvittavat välivaiheet ehditään hoitaa kuntoon ennen vyökoetta. Hakulomake halutaan pitää auki mahdollisimman pitkään ennen vyökoetta, jotta kaikki halukkaat ehtivät hakea. Heti hakuajan päätyttyä ryhdytään hoitamaan saatujen hakemusten osalta seuraavia vaiheita: käsitellään hakemukset, lähetetään täydennyspyynnöt, pidetään vyökoekomission  päätöskokous, avataan ilmoittautumislomake, lähetetään hyväksymis- ja hylkäysviestit ja tehdään nettisivupäivitykset. Kun kokeisiin ilmoittautuneiden nimet ovat selvillä, heidän nimitietonsa lähetetään painotaloon vyökoediplomien painatusta varten. Eri välivaiheet hoidetaan kerralla kuntoon, joten myöhästyneitä hakemuksia tai ilmoittautuneita ei voida ottaa vastaan. Hyvään hallintotapaan kuuluu määräaikojen noudattaminen, jotta kaikki tulevat määräaikojen suhteen kohdelluksi tasapuolisesti. 

Jos seuran jäseneksi liittyy ulkomailla dan-arvon suorittanut judoka, vyökoekomissio huolehtii dan-arvon rekisteröinnin Suomisporttiin. Ulkomailla suoritettuja IJF:n jäsenliittojen dan-arvoja voidaan graduointisääntöjen mukaan rekisteröidä 2. daniin asti Suomisporttiin  ilman vyökokeen suorittamista. Tätä ylempien vyöarvojen rekisteröinti vaatii dan-arvon uudelleen suorittamisen vyökokeessa. Dan-arvot suoritetaan silloin numerojärjestyksessä 3. danista alkaen. Ylemmän dan-vyöarvon omaavan kannattaa joka tapauksessa rekisteröidä alemmat dan-arvonsa Suomisporttiin, koska 2. dan antaa mahdollisuuden toimia laajasti eri judoon liittyvissä tehtävissä Suomessa. Dan-arvon rekisteröintiä varten judokan tulee toimittaa vyökoekomissiolle vyökoediplomi tai muu asiakirja suoritetusta vyöarvosta.

Jos seuran jäseneksi liittyy ulkomailla kyu-arvon suorittanut judoka, seura voi itsenäisesti rekisteröidä vyöarvon Suomisporttiin. Seura voi käyttää omaa harkintaa siinä, millä perusteella se rekisteröinnin tekee.  Seura voi vaihtoehtoisesti esim.

  • Pyytää judokaa esittämään suorittamastaan kyu-arvosta vyökoediplomin tai judopassimerkinnän.
  • Arvioida harjoituksissa, vastaako judokan taitotaso hänen ilmoittamaansa kyu-arvoa.
  • Pitää tarvittaessa judokalle hänen kyu-arvonsa mukaisen vyökokeen.

Minimiaika lasketaan kolmen eri tekijän perusteella. Näitä ovat judokan judotausta sekä kilpailupisteet ja tatamiaktiivisuus nykyisellä vyöllä. Minimiaikaa laskettaessa on otettava huomioon jokainen näistä tekijöistä. Minimaikaan lasketaan mukaan vain sellainen aika, jolloin judokalla on ollut tatamiaktiivisuutta ja sekä Judoliiton seuran jäsenyys että Judoliiton lisenssi voimassa.

Tausta: Judoka voi edetä neljää erilaista polkua riippuen siitä, mitä on judourallaan tehnyt. Graduointisäännöissä nämä polut on kuvattu kirjaimilla A, B, C ja D. Polku antaa pohjan sille, kuinka nopeasti minimissään voi edetä, jos kilpailupisteet ja tatamiaktiivisuus täyttyvät vaaditulla maksimitasolla. Graduointisääntöjen taulukosta voi tarkistaa lyhimmän mahdollisen minimiajan eri polkujen osalta.  

Kilpailupisteet: Jos judoka on kerännyt tulevalta vyöarvolta (1.-4. dan) vaaditut täydet kilpailupisteet, on mahdollista edetä oman taustapolkunsa mukaisessa minimiajassa, mutta myös tatamiaktiivisuuden tulee silloin olla vaaditulla maksimitasolla. Jos judoka ei ole saanut kokoon kaikkia vaadittuja kilpailupisteitä, on mahdollista edetä oman taustapolkunsa mukaisessa suluissa ilmoitetussa minimiajassa, mutta tatamiaktiivisuuden tulee silloin olla vaaditulla maksimitasolla.

Tatamiaktiivisuus: Taustan ja kilpailupisteiden määrittämässä minimiajassa etenemiseen vaaditaan tatamiaktiivisuutta vähintään 4 krt/vko. Tatamiaktiivisuuteen lasketaan oma judoharjoittelu, kilpaileminen, tuomarointi, valmentaminen ja judoharjoitusten ohjaaminen. Jos tatamiaktiivisuus jää vähäisemmäksi kuin 4 krt/vko, graduointisääntöjen taulukosta voi tarkistaa, kuinka monta lisävuotta minimiaikaan tulee lisätä.

Kun vyökoekomissio käsittelee vyökoehakemuksen, se laskee aina minimiajan täyttymisen. Graduointisääntöjen mukaan minimiajan tulee täyttyä seuraavaan vyökokeeseen mennessä. Jos minimiaika ei täyty, vyökoekomissio hylkää automaattisesti hakemuksen, joten hakemus kannattaa lähettää vasta siinä vaiheessa, kun minimiaika on  täyttymässä seuraavaan vyökokeeseen mennessä.

Vyökokeeseen haettaessa vaadittu VOK-tasokokonaisuus (VOK1 tai VOK2) pitää olla kokonaan suoritettu ja tasokokonaisuudesta  pitää näkyä suoritusmerkintä Suomisportissa. Kun olet suorittanut kaikki vaaditut VOK-tason kurssit sekä vetänyt harjoituksia vaaditun määrän, täytä Judoliiton sivuilla oleva tasotodistushakemus, jonka perusteella Judoliiton koulutus- ja seurakehityspäällikkö koostaa sinulle VOK-tasokokonaisuustodistuksen  ja tekee suorituksesta merkinnän Suomisporttiin. Vyökoekomissio tarkistaa VOK-tason suorittamisen Suomisportista hakemuksesi käsittelyn yhteydessä. Maajoukkueleiritykseen osallistuvilta judokoilta VOK-tasokokonaisuuksien suorittamista ei vaadita, sillä maajoukkueleiritykseen osallistuvat saavat vastaavat tiedot leirien yhteydessä. 

Mikäli kilpailupisteitä ei ole sisällytetty hakemukseen ja dokumentoitu judopassista otetuilla kopioilla , niitä ei voida huomioida hakemusta käsiteltäessä. Tällöin kilpailupisteiden määräksi katsotaan hakemusta käsiteltäessä nolla ja minimiaika lasketaan siten, että hakija ei ole osallistunut kilpailutoimintaan ollenkaan vaikka hän olisi hakemuksella kertonut saavuttamastaan kilpailumenestyksestä. Tiedot kilpailupisteistä tulee toimittaa hakemuksen liitteeksi, koska vyökoekomission pitää pystyä myös arkistoimaan ne tiedot, joiden perusteella minimiaika on laskettu.

Graduointioikeus on voimassa voimassa kolme vuotta graduointikoulutuksen (tai korvaavan koulutuksen) käymisen jälkeen. Koulutusvuotta ei lasketa mukaan kolmeen vuoteen. Esimerkiksi vuonna 2021 graduoijakoulutuksen suorittanut voi graduoida vielä vuonna 2024. Jotta graduointioikeudet saa voimaan heti vuoden 2025 alusta, tulee seuraava koulutus käydä  vuoden 2024 aikana. 

Varsinaisessa graduointikoulutuksessa tulee käydä, kun haluaa aloittaa graduoinnit aivan uutena graduoijana. Tämän jälkeen graduointioikeutensa voi pitää voimassa käymällä kolmen vuoden välein joko graduointikoulutuksen, katakomission järjestämän nage-no-kata -koulutuksen tai Judoliiton seuravalmentajien tekniikkakoulutuksen. Vähintään yhdeksän vuoden välein tulee kuitenkin käydä graduointikoulutuksessa, jotta graduointioikeudet pysyvät voimassa. 

Graduointikoulutuksia korvaavia koulutuksia ovat Suomen Judoliiton järjestämät Nage-no-kata -koulutukset ja muut tekniikkakoulutukset (esim. seuravalmentajien tekniikkakoulutus).

Graduointikoulutusjärjestelmä on kolmiportainen. Graduoijan peruskurssi on tarkoitettu niille Suomen Judoliiton lisenssin omaaville henkilöille, jotka haluavat toimia graduoijina Suomen Judoliiton jäsenseurojen graduoinneissa. Vyöarvovaatimus koulutukseen osallistumiselle on 2. kyu, mutta graduoijana voi toimia vasta 1. kyun suorittamisen jälkeen. Koulutus on suunnattu niille henkilöille, jotka eivät ole aiemmin toimineet graduoijina. 

Graduoijan jatkokurssi on tarkoitettu niille graduoijille, jotka ovat jo aiemmin käyneet graduoijan peruskurssin. Graduointioikeuksia voi ylläpitää käymällä myös Suomen Judoliiton järjestämiä Nage-no-kata -koulutuksia ja muita tekniikkakoulutuksia. Jokaisen graduoijan on kuitenkin osallistuttava johonkin graduointikoulutukseen (peruskurssi tai jatkokurssi)  yhdeksän vuoden välein.

Graduointitilaisuudet ovat avoimia Suomen Judoliiton graduointioikeudet omaaville henkilöille. Liittograduoinnit ovat lisäksi avoimia graduoijan peruskurssille osallistuville koulutuksellisista syistä. Graduointipaikoilla on useimmiten rajallisesti tilaa, joten ylimääräisiä katsojia ei sallita. Kokelaiden suorituspaineita ei haluta myöskään lisätä. Graduointien kuvaaminen on kielletty yksilönsuojan sekä graduoijien työrauhan takia.

Kata on Jigoro Kanon kehittämä ”judotekniikoiden kirja”, jonka opettelemalla tekniikat ja niiden oikea suoritustapa voidaan opettaa ”kirjana”, jonka jokainen judoka oppii ulkoa, katan opetellessaan. Vaikka katat löytyvät nykyisin videoina internetistä, niiden sisäistäminen edellyttää sitä, että kunkin katan opettelee vyökoetta varten, jotta sen kuvaamat tekniikat osaa opettaa myös toisille. Maajoukkuejudoka tekee tekniikat yleensä siinä muodossa, jossa ne soveltuvat parhaiten hänen ruumiinrakenteelleen ja ottelutyylilleen. Koska maajoukkuejudoka on esimerkkinä muille, hänen tulee tuntea tekniikan suoritustapa myös perusmuodossaan ja osata mustana vyönä myös sen suoritustapa perusmuodossaan, kuten Jigoro Kano sen on aikanaan suunnitellut opetettavaksi.

Ensimmäisissä dan-arvoissa korostetaan nimenomaan taitoa eli judotekniikoiden osaamista. Maajoukkuetasoisten judokoiden, jotka saattavat harjoitella 5-10 lajiharjoitusta viikossa, tekninen osaaminen on luonnollisesti usein ylivertaista ns. tavallisen tason harrastajaan verrattuna. Lisäksi he ovat osoittaneet kykynsä judon kovassa ytimessä – shiaissa.

Usein, kun fokus on kilpa- tai huippu-urheilussa menestymisessä, ja palo vaadittavien taitojen kehittämiseen on kova, tuntuvat vyöarvot kohtuullisen merkityksettömiltä, eikä niihin nähdä syytä panostaa. Tämä on johtanut tilanteeseen, että moni kansainvälisestikin menestynyt judoka päättää kilpailu-uransa 1.dan vyöarvolla. Samaan aikaan heidän kuntoilevat ikätoverinsa ovat jo saattaneet suorittaa ylempiä dan-arvoja. Tämä tietysti vääristää tilannetta ja vähentää koko vyöjärjestelmämme arvostusta.

Judoura toivottavasti jatkuu myös kilpauran jälkeen ja silloin olisi hyvä, että vyöarvot vastaisivat osaamistasoa. Jos kilpauran jälkeen haluaa jatkaa esim. kansainväliselle tuomariuralle tai valmentajauralle, on tärkeää huolehtia siitä, että liian alhainen vyöarvo ei estä tai hidasta pääsyä näille urapoluille.

Maajoukkuejudokan kannattaa laittaa vyökoehakemus sisään siinä vaiheessa, kun hänen minimiaikansa on täyttymässä seuraavaan kokeeseen mennessä. Jos vyökoehakemus hyväksytään, hyväksytty hakemus on voimassa 3 vuotta. Maajoukkuejudoka voi näin ollen katsoa, mikä tulevista kokeista sopii hänen aikatauluihinsa parhaiten. Vyökoekomissio järjestää vuosittain alkuvuoden maajoukkueleirin yhteydessä vyökoetilaisuuden, joka on tarkoitettu leirille osallistuville judokoille. Vyökoetilaisuuksiin pitää aina ilmoittautua Suomisportissa erikseen ennalta ilmoitetun aikataulun mukaisesti. 

Musta vyö on opettajan merkki. Siksi siihen vaaditaan monipuolista osaamista judon eri alueilta. Pelkkä yhden kapean alan tuntemus ei riitä.

Vyökokeeseen tulevan on osattava kaikki Kodokanin perustekniikat, judon perusteet (tekniikoiden liikesuunnat, horjutus) ja nage-no-kata. Näin varmistetaan se, että mustavöinen judoka pystyy näyttämään ja opettamaan monipuolisesti judoa ja hänellä on laaja käsitys judosta.

Kilpailupisteet osoittavat judotekniikoiden toimivuuden ja tehokkuuden, joka on testattu kilpailutilanteissa. Mikäli henkilöllä ei ole kilpailupisteitä, minimiharjoitteluaika on pidempi.

VOK1-koulutus takaa sen, että jokaisella mustavöisellä on peruskäsitys opetuksesta ja valmennuksesta. Tätä tarvitaan opetetaan sitten peruskurssia tai  kilparyhmää. Maajoukkueleiritykseen osallistuvat saavat vastaavat tiedot leirien yhteydessä. Kilpailusääntöjen tunteminen (ruskean vyön tuomarikurssi) määrittelee pitkälti sitä, mitä harjoituksissa opetetaan.

Edellä mainitut vaatimukset ovat laatutae sille, että mustavöisten taso pysyy korkeana ja he voivat toimia laadukkaina opettajina ja valmentajina seuroissaan.

6. dan-arvon saaneilla on oikeus käyttää punavalkoista vyötä. Perinteisesti punavalkoinen vyö on käytetty vain merkittävissä tapahtumissa, mutta nykypäivänä sitä käytetään usein esim. opettajan roolissa toimiessa. Edelleen on voimassa ”kirjoittamaton sääntö”, että randoria otetaan vain mustaa vyötä käyttäen.

Mutta mitkä ovat edellytykset 6.dan-arvolle ja siitä eteenpäin? Yksi edellytys on jatkuva toiminta judon edistämisessä oman kilpailu-uran jälkeen. Esimerkiksi pitkäjänteinen opettajana ja valmentajana toimiminen tai merkittävän tuomariuran tekeminen. Kaikki 6.danin saaneet ovat tehneet töitä judon eteen useassa roolissa vuosikymmenten ajan.

Graduointisäännöissä sanotaan, että 6. danin arvon saavuttamiseen edellytetään sekä kilpailumenestystä että todennettua korkeaa teknistä taitotasoa. Kilpailumenestyksen osoittamisen vaatimuksena on vähintään B-tasoluokitus, jonka voi saavuttaa aikuisten SM-mitalilla, veteraanien/katan/nuorten arvokisamitalilla tai toimimalla olympiatason judokan henkilökohtaisena valmentajana.

Korkean teknisen tieto- ja taitotason osoitus on se, että 6. danin ansaitsevien osaamista arvostetaan niin paljon, että heidät halutaan koulutus- ja opetustilaisuuksissa ns. ”rivin eteen”, opettamaan ja jakamaan osaamistaan. Tätä osaamista voi olla esimerkiksi judotekniikat, judotekniikoiden opetustavat, kilpailijoiden valmentamisen harjoitusmenetelmät tatamilla, katasuoritusten hiominen kuin myös tuomarina toimiminen. 6. dan on merkki sellaisesta osaamisesta, että ko. henkilö kuuluu sinne ”rivin eteen”.