Judoliitto on keskittänyt valmennustoimintansa Olympiavalmennuskeskus Urheaan Helsinkiin. Keskittämisratkaisu on Judoliiton pitkän tähtäimen linjaus ja strateginen valinta.

Valmennuskeskuksen tärkeimpänä̈ tehtävänä̈ on koota tavoitteellisesti harjoittelevat judokat laadukkaan päivittäisvalmennuksen piiriin.

Urheassa työskentelee neljä päätoimista Judoliiton valmentajaa: Alle 18-vuotiaiden vastuuvalmentaja Khirchla Khirchilashvili, alle 21-vuotiaiden vastuuvalmentaja Rachid El Kadiri, alle 23-vuotiaiden vastuuvalmentaja Eetu Laamanen ja päävalmentaja Rok Draksic.

Ohjattujen arkiharjoitusten ohella niissä on saatavilla valmennuksen tukitoimet sekä opiskelun ja urheilun vaivaton yhdistäminen. Urhean yksilölliset tukipalvelut koordinoidaan urheilijoiden tarpeiden mukaan valmentajien johdolla.

Huippuryhmällä (Top team) on käytössä yksilölliset olympiavalmennuskeskuksen tukipalvelut, muulla akatemiaryhmällä pääosin ryhmäprosessit.

Urheassa judokoiden fysioterapiasta vastaavat Niklas Hamnström ja Emil Njuschin. Huippuvaiheen terveydenhuollosta vastaa lääkäri Katja Mjösund. Ravintovalmennuksen asiantuntijoina ovat huippuvaiheessa Laura Manner ja lukion ryhmäprosessissa Vili Jaakola.

Psyykkisestä valmennuksesta vastaa Riikka Pasanen ja Janica Järvenpää, ryhmäprosessin osalta Kim Forsblom. Urheilijan kaksoisuran tukena ovat Juha Dahlström ja Tuuli Merikoski.

Fysiikkavalmennuksen tukena toimii Erik Piispa. Testausta ja kuormituksen seurantaa on tehostettu Huippu-urheilun Instituutti KIHU:n tuella. Testauksen ja kuormituksen seurannan ohjelmaa vie eteenpäin Anssi Saari KIHU:sta yhdessä päävalmentaja Rok Drakscin ja järjestö- ja valmennuspäällikkö Otto Favénin kanssa.

Valmennuksen asiantuntijat ja valmentajat kokoontuvat säännöllisesti, jossa kärkiurheilijoiden tilanteet käydään läpi ja suunnitellaan asiantuntijaryhmän ja valmennuksen yhteistoimintaa.

Olympiavalmennuskeskus Helsingissä keskeisissä lajiohjelmissa, myös Judossa, on käytössä kriteeristö ja mittaristo tukemassa valmennuksen henkilöstön arjen työtä. Tavoitteena on jatkuvan toiminnan parantamisen malli. Seurannassa käytetään KPI-mittarointia ja arviointi jakautuu kolmelle tasolle: Strateginen taso, rakennetason mittarit ja lajiohjelman suorituskykymittarit.